Sukulaiset kävi kyläilemässä ja nautiskelemassa mansikkakakkua lauantaina.
Veljen näin ensimmäistä kertaa kurkkusalaateissa sunnuntaina.
Vanhenin taas vuoden maanantaina.
Lähdin töiden jälkeen suoraan mökille tiistaina.
Kirjoitan tätä postausta näin keskiviikkona.
Mulla on luonnoksissa postauksia. En vaan millään saa niitä valmiiksi ja kakistettua ulos. Mulla on niin paljon asiaa, mutta liian vähän aikaa muotoilla se järkeviksi lauseiksi. Työt syö jaksamista ja aikaa niin paljon, etten meinaa edes uskoa. Kaikkea pitäisi jaksaa tehdä ja joka paikkaan keretä. Enää onneksi 12 työaamua jäljellä. Täytynee samalla myöntää, että joku saattaa myös laskea jäljellä olevia tuntejakin... Tästä tavasta on pakko päästä irti. Tosin, en ees halua laskea päiviä siitä, koska näin kavereita viimeks. On töitä, menoja, juhlia ja jos mulla olisi aikaa muille, ei muilla ole aikaa mulle. Syksyllä sitten. Tartten sosiaalista kanssakäymistä kavereiden kanssa. Sen on tämä kesä mulle opettanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Helena | Nikon D3100