Takana melkein kuukauden hiljasuus. Ei oo ollu mitään sanottavaa. Oon tehny paljon koulujuttuja viime aikoina. Tosi paljon. Oon stressannu koulujutuista, ehkä turhankin kanssa. Oon ollu rättiväsyny. En oo saanu tehtyä muuta kuin käytyä koulussa ja koulun jälkeen kokeisiin lukua tai muiden projektien parissa häärimistä. Kalevalaprojekti esimerkiksi söi mukavasti aikaa. Samoin tämän viikon neljä koetta, joista viimeseen mun pitäis olla parhaillaankin lukemassa. Ah, niin ihana ranska on nimittäin jäljellä huomenna. Ja ainiin kunnianhimoisena ihmisenä aloitin kässän päättötyöksi neuletakkia. Ei ihan tuu valmistumaan pelkillä kässän tunneilla, joten siitäkin tulee mukavasti tekemistä kotiin. Ja on tullutkin. Paljon. Monta tuntia oon sen parissa viettänyt. Onneks huomenna alkaa loma. Kauan ja paljon odotettu loma. Viikko hengähdystaukoa kuulostaa paremmalta kuin hyvältä. En voi edes ymmärtää, miten voin olla näin väsynyt ja tympääntyny kouluun. Ei vaan jaksais kiinnostaa, mutta silti yritän parhaani saadakseni hyviä numeroita. Koulussa opiskellaan siis vain numeroita varten. Tai sellasen käsityksen mä oon saanut. Koska on niin suuri määrä tietoa, mitä ei todennäköisesti edes tule koskaan tarvitsemaan, mutta silti se tieto pitää osata. Ainakin kokeeseen asti. Yhteishakukin on kohta. Alkaa heti loman jälkeen. Onneks tiedän minne hakea. Tai ainakin kuvittelen tietäväni. Lähilukio se on joka mitä todennäköisimmin mua ens vuonna odottaa. Vaikka vaihtoehto B:kin kolkuttelee.
Nyt toi ranskan kirja kyllä huutaa niin kovasti huomion kipeyttä, että kai pitää mennä lepyttelemään sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Helena | Nikon D3100